keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

~ tekstii hiukan

Joo siis tosiaan, mul ei oo ollu yhtään mitään kirjotettavaa. Oikeesti, ei yhtään mitään.
Oon nyt tääl sit jossain syöpäyhdistyksen leirillä kaverin kanssa, ja joo. Onhan tääl ollu ihan kivaa. Koittanu tutustuu uusiin ihmisiin mut kussu aika pahasti seki homma. Kyl kai tää tästä, perjantaina kotiin oman kullan viekkuun nukkuu c: ollu iha saaaairas ikävä sitä. Mut onneks on puhelimet ja pystyy sit soittelee (oikeestaan tekstaamaan mut iha sama) sille päivittäin. adsfdgsgfdgh.
Joo, ja sit, ei mulla kai muuta. 
Juhannuksen olin moisiossa ja koitin sit nukkuu kunnol ettei jää paljoo uni velkaa, ja paskan vitut siit mitään tullu. Aamuyöstä nukkumaan ja aina yhen jälkee heränny sit. Mut ei kai siin mitää, kyl tähä unirytmiin tottuu pikkuhiljaa. Varmaa mun tuurilla viimesenä päivänä en nuku pommiin.
Eikä mulla kai sit mitään ihmeellistä, stressannu vaikka onki kesä eikä mitään mitä stressata. Koko ajan tuntuu et kohta kaikki taas romahtaa, mut kyl kai se siitä. Tähän tottuu ajan kanssa. Toivotaa vaa ettei ihan kaikki romahda.

kiitos seurasta jassuu c:


1 kommentti: